Kansallispuisto on Kolin sydän

Vuonna 1991 perustetun Kolin kansallispuiston maisemat ovat Suomen kuuluisimpia. Korkeimmilta huipuilta Pieliselle avautuvaa näkymää tituleerataan maan tunnetuimmaksi kansallismaisemaksi. 

Kolin huiput ovat esimerkki muinaisten mannerlaattojen liikkeistä, vuorijonojen muodostumisesta ja jääkausien jäljistä. Kahden eri-ikäisen kallioperäalueen rajalla olevan Kolin vaaroilta itään oleva alueen kallioperä on Suomen vanhinta, yli 2,6 miljardin vuoden ikäistä.  

Alueen kallioperä oli myllerryksessä tuliperäisen saariston työntyessä mantereen päälle noin 1,9 miljardia vuotta sitten. Poimutuksessa syntyi Karelidien vuoristo. Rapautuminen on kuluttanut alkujaan lähes Himalajan kokoisen vuorijonon nykyisiin mittoihinsa. Vain kovin kiviaines, kvartsiitti, on jäänyt jäljelle. Ukko-Kolin päällä voi istuskella rapautumisen seurauksena paljastuneella valkoisella kvartsiitilla.

Kolin kansallispuistoa hallinnoi Metsähallitus. Vaarojen Maraton -tapahtuma hyödyntää kansallispuiston reittiverkostoa, parkkialueita, Luontokeskus Ukkoa sekä muita kansallispuiston rakenteita. Järjestäjä hakee Metsähallitukselta vuosittain lupaa tapahtuman järjestämiseen. Luvassa lähtökohtana on, että tapahtuman henki sopii yhteen muun kansallispuiston toiminnan kanssa.

Siksi tapahtumasta ei saa jäädä roskia tai muita merkkejä maastoon, ja muille puiston vieraille on varmistettava mahdollisuus nauttia ulkoilusta myös tapahtumaviikonloppuna.

Linkkejä: