Turvallisuus- ja ensiapuvinkit talteen etukäteen

Tässä vinkkilistaa ja kokemuksia Vaarojen Maratonin turvallisuuteen ja ensiapuun liittyen. Luethan tekstin ajatuksella. Hankaluuksien välttäminen etukäteen on huomattavasti helpompaa kuin onnettomuuden tapahduttua.

Yleiset ohjeet

  1. Tutustu kisamateriaaliin huolella. Hyvä ennakkovalmistautuminen on tärkein ensiapuvinkeistä. Osallistujan on tiedettävä, millainen tapahtuman luonne. Näin voit varustaa itsesi niin henkisesti kuin materiankin osalta.
  2. Kunnioita kisaohjeita: Pakollisten ja suositeltavien varusteiden lista ei ole suunniteltu osallistujien kiusaksi vaan turvaksi. Muutaman euron avaruuslakana, ensiside ja kännykkä eivät paljoa paina, mutta haverin sattuessa ovat hyvinkin arvokkaita.

Ensiapua varten muista nämä 

  • Pidä huolta itsestäsi
  • Pidä huoli neste-, elektrolyytti- ja sokeritasapainostasi
  • Pidä huoli, ettet menetä ruumiinlämpöäsi jos joudut keskeyttämään
  • Pidä huolta kaverista (maastossa kaikki ovat kavereita)

Reitti on paikoin teknisesti erittäin haastava, mikä yhdessä väsymyksen kanssa altistaa vammoille. Pääasiassa vammaenergiat ovat pieniä, jolloin seurauksena on korkeintaan murtumia. Pahimmissa paikoissa Ryläyksellä pudotusta voi kuitenkin olla useampi metri. Näissä paikoissa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Suurimman uhan reitin varrella loukkaantuneelle tai keskeyttäneelle tuo kylmä. Syksyllä ilma on viileä ja vaaroilla tuulee. Järjestäjät ovat valmistautuneet evakuoimaan keskeyttäneitä, mutta osa reitistä on kaukana teistä. Aika lämpimiin tiloihin pääsyyn voi venyä reilusti yli tuntiin.

Jos loukkaannut tai keskeytät, ota mukana oleva avaruuslakana välittömästi käyttöön ja pidä huolta neste- ja energiatasapainostasi. Myös maaliin tullessa kannattaa siirtyä sisätiloihin, ennen kuin kylmä iskee. Pääosa lääkärin hoitoa vaativista tilanteista on aiempina vuosina ilmennyt maaliintulon jälkeen. Ongelmat ovat syntyneet pääosin suola-neste- sekä energiatasapainon ongelmista ja kylmettymisestä. Näistä on seurannut muun muassa keskushermosto-oireita sekä rytmihäiriöitä.

Suola-nestetasapainosta tulee pitää matkan aikana huolta. Juotavassa nesteessä on hyvä olla tarpeeksi suolaa. Tämän tarpeen määrä on kuitenkin jossain määrin yksilöllistä. Toisaalta liika suola nesteessä myös estää nesteen imeytymistä. Karkeana mittarina nesteenpuutteesta voi pitää janoa. Vaikeamman nesteenpuutteen merkkejä ovat paleleminen sekä krampit. Krampit ovat usein ensimmäinen oire myös suolan puutteesta. Karkeana mittarina suolavajaukselle voi pitää sitä, miltä suola kyseisellä hetkellä maistuu. Lisäsuolaa on hyvä pitää mukana, ja jos se suolaisen sijaan alkaa maistua hyvältä, on nautittavan nesteen ja ravinnon määrää ja suolapitoisuutta syytä nostaa. Jos virtsaneritys matkan aikana on runsasta, on ongelma todennäköisemmin suolan puutteessa kuin nesteen liiassa määrässä - juo lisää hiukan suolapitoisempia nesteitä. Elimistö kykenee suorituksen aikana stressihormonien ansiosta toimimaan suhteellisen vakavissa neste- ja elektrolyytti- sekä sokeritasapainon häiriöissä.

Maaliin tulon jälkeen stressin lauetessa ja elimistön viiletessä ongelmat tulevat helposti esiin. Tankkausta onkin syytä jatkaa maaliin asti ja edelleen tämän jälkeen pitempikestoisesti verensokeria nostavaan ja palauttavaan ravintoon siirtyen. Neste-, elektrolyytti- ja energiatasapainon ylläpidon merkitys korostuu suorituksen keskeytymisen tapahtuessa metsässä, jossa apua ei välittömästi ole saatavilla.

Tulehduskipulääkkeet vaikeuttavat nestetasapainoa säätelevien munuaisten toimintaa. Onkin syytä kriittisesti miettiä, kannattaako matkalle lähteä, jos ei ilman kipulääkitystä selviä.